Panasonicin ja Sonyn uudet versiot on tarkoitettu vloggaajille, joille on tärkeätä antaa omat kasvot videosisällölle.

Ominaisuuksia

Lumix DC-G100 on Micro Four Thirds -järjestelmäkamera, varustettuna 20,3 MP CMOS-kennolla. Testattavaksi se tuli yhdessä Lumix G Vario 12–32 f/3,5–5,6 ASPH Mega O.I.S. -objektiivin kanssa. Kameraa myydään kittinä tämän objektiivin kanssa.

Sony on kompaktikamera, jossa on 1” taustavalaistu 20,1 MP CMOS-kenno ja Zeiss Vario-Sonnar 9,4–25,7 mm f/1,8–2,8 -objektiivi.

Kummassakin kamerassa on kolme mikrofonia ja monipuolisesti saranoitu, kääntyvä kosketusnäyttö. Molemmat kamerat ovat pienikokoisia ja suhteellisen kevyitä. Sony painaa kuvausvalmiudessa 294 grammaa ja Lumix kittiobjektiivin kanssa 415 grammaa.

G100:n CMOS-kennon maksimi kuvatarkkuus on 5184 x 3888 pikseliä. Kennon tuottamasta 20 MP kuvasta saadaan 4K-tasoista videota ja lisäksi sarjakuvausominaisuuksia, jotka on suoraan johdettu 4K-teknologiasta. Kameran kuvakulmasta rajautuu merkittävä osa pois, kun kuvataan 4K-laadulle. Croppikerroin on vakiotilassa 1,26x ja tehostetun kuvanvakaajan kanssa peräti 1,79x. 12–32 mm kittiobjektiivin teholliseksi polttoväliksi tulee silloin kinovastaavuudeksi muunnettuna 47 mm, eli tuloksena on käytännössä normaaliobjektiivin kuvakulma.

ZV-1:n BSI-CMOS -kennon maksimi kuvatarkkuus on 5472 x 3648 pikseliä, josta kertolaskulla saadaan hiukan alle 20 MP. Myös Sony rajaa kuvaa, kun kuvataan 4K-laadulle – mutta vain hiukan. Osa rajauskertoimesta lankeaa luonnostaan, koska videokuvan mittasuhteet poikkeavat valokuvaformaateista. Vakiotilassa croppikerroin on 1.08x ja tehostetulla kuvanvakaajallakin vain 1,19x.

G 100:n suljinaika-alueen pisin valotusaika on 60 sekuntia, lyhyin on mekaanisella sulkimella vaatimaton 1/500 s. mutta sähköisellä sulkimella 1/16000 s.

ZV-1:n suljinajat ovat 30–1/2000 s. ja sähköisellä sulkimella 1/32 000 s. asti.

G100:n ISO-herkkyysalue on 200–25 600 ja laajennettuna 100–25 600, Sonyn arvot ovat vakiotilassa ISO 125–12 800 ja laajennettuna 80–25 600.

G100:n akunkestoksi ilmoitetaan 250 valotusta sähköisen etsimen kanssa, takanäyttöä käytettäessä 290 valotusta, ja virransäästötilassa 900 valotusta. Sonyn akunkesto on 260 valotusta. Lukuja ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska Lumixissa on yhdysrakenteinen salamalaite, joka CIPA-standardin mukaisessa testauksessa laukaistaan joka toisella valotuksella.

4K-videota voi G100:lla kuvata 10 minuuttia kerralla ja Full HD -laatua 29 minuuttia ja 59 sekuntia. Kokonaisuudessaan, kittiobjektiivia käytettäessä, akunkesto vaihtelee 35 ja 80 minuutin välillä, riippuen siitä käytetäänkö sähköistä etsintä vai takanäyttöä.

Sonyn raja menee 5 minuutin kohdalla 4K-kuvauksessa, mutta tuon rajoituksen voi kytkeä pois jos kameran ylikuumeneminen ei huoleta. Akunkesto kokonaisuudessaan vaihtelee 45–70 minuutin välillä, käyttötavasta riippuen.

Automaattitarkennusta varten on G100:ssa 49 kappaletta kontrastia tunnistavia DFD-tarkennuspisteitä, joiden avulla kamera pystyy viivytyksettä tunnistamaan kohteensa syvyyssuunnassa. Sonyn tarkennusjärjestelmässä on 315 pistettä hahmontunnistukseen ja näiden lisäksi 425 kontrastintunnistuspistettä. Ominaisuuksiin kuuluu myös reaaliaikainen silmäntunnistus, jonka saa halutessa nopeasti pois päältä C1-näppäintä painamalla, jos kesken kuvauksen haluaa, että kamera vaihtaa tarkennuksen vaikkapa tuotteeseen joka tuodaan kasvojen lähelle tai eteen.

Panasonicin takanäytön resoluutio on 1 840 000 kuvapistettä, Sonylla luku on 921 600 kuvapistettä. G100 on aitona järkkärinä varustettu sähköisellä etsimellä, jonka kuvapistemääräksi ilmoitetaan 3 580 000. Sonyssa ei sähköistä etsintä ole.

Kamerat ovat tasaväkisiä ainakin hintansa puolesta: G100 maksaa kittiobjektiivin ja kuvauskahvan kanssa 1000 euroa, ja Sony ZV-1 kuvauskahvalla varustettuna 1045 euroa.

Havaintoja

Panasonicin ratkaisu kiireiselle videobloggaajalle on järkkäri, jonka objektiiveja voi vaihtaa tilanteen mukaan. Videokuvan rajautumisen takia olisi sekä mahdollista että houkuttelevaa käyttää vaikkapa Lumix G Vario 7–14 mm f/4 -laajakulmazoomia. Erilliset objektiivit, sähköinen etsin ja yhdysrakenteinen salamalaite lisäävät kameran kokoa ja painoa Sonyyn verrattuna, mutta onpa kamera silloin monipuolisempi valokuvauskäytössä.

Sonyn ratkaisuna on ollut puhtaasti vloggaukseen tarkoitettu kamera, josta on riisuttu pois kaikki tarpeeton, samalla yleiskäyttöä karsien. Kameran mukana toimitetaan salamakenkään kiinnitettävä pörröinen tuulisuoja, ja funktionäppäimistä suurin osa palvelee videokäyttöä.

Outoa, että kummassakin kamerassa on mikrofoniliitäntä, muttei liitäntää kuulokkeille.

Sonyn kohdalla tämä ei ole koko totuus, ainakaan periaatteessa. Standardinmukaisen lisävarustekengän etureunan alla on 24 sähköistä kontaktia, joista ainakin viisi on varattu äänen siirtoon kameran sisään tai ulos. Kuulokkeiden käyttäjän huoleksi jää etsiä sopiva adapteri ja varmistaa, että kameran varusohjelma tukee sitä.

Testikuvauksissa kokeiltiin kuvanlaadun lisäksi myös käytettävyyttä. Kirkkaalla ilmalla ulkokuvauksissa on tärkeätä, että takanäyttö on kirkas, ja sen kontrasti on riittävä. Kumpikaan kamera ei ansaitse tässä kehuja, vaikka molempiin on lisätty menuvalikoihin takanäytön kirkastustoiminto. Vasta kun kuvattiin laskevan auringon valossa ja puiden varjossa, pystyi takanäytöiltä seuraamaan ja säätämään kameroiden käyttäytymistä ilman vaikeuksia.

Mikrofoneja on kummassakin kamerassa kolme. Niiden avulla voi luoda surround-äänimaailmaa, ja lisäksi tuon kolmannen mikrofonin avulla voi torjua hälyääniä, joko automaattisesti tai menuvalikosta aktivoimalla.

Kumpaankin kameraan saa kätevän kuvauskahvan, joka parantaa työskentelyn ergonomiaa. G100:n DMW-SHGR1 -kahvassa on laukaisinnasta, videopainike ja vielä painike jolla kameran saa lepotilaan. Toiminnot kytketään USB-kaapelilla, eikä Bluetooth-yhteydellä kuten Sonyn GP-VPT2BT -kahvassa. Sonyn näppäinvalikoimaan kuuluu valokuvaus- ja videopainikkeiden lisäksi keinuvipu zoomausta varten, yksi ohjelmoitava näppäin (tehdassäätöisesti taustan pehmentämiseen) ja lukitusvipu kaikille sähköisille toiminnoille. Aihetta lukitsemiseen onkin, sillä kahva saa käyttöenergiansa CR 2032 -tyypin nappiparistosta, ja erillistä virtakatkaisinta ei ole. Panasonicin versiossa ei USB-liitännän ansiosta tarvita paristoa. Näppäinten sijoittelun takia istuu kummankin kameran kahva paremmin käyttäjänsä vasempaan käteen. Kahvat voi avata 3-jalkaisiksi pöytäjalustoiksi.

Lumixin videokuvauksessa saa taidesuodattimia käyttöön kaikkiaan 20, kuten kasvojen siloittelun, hampaiden valkaisun ja meikin lisäämisen. Sonyn ratkaisu puolestaan on ”Soft Skin Effect”, joka vaimentaa ihon virheitä mutta pitää suun ja silmien alueet terävinä.

Kummassakin kamerassa on paikka yhdelle SD-kortille, ja Sonyssa voi vaihtoehtoisesti käyttää myös Memory Stick -muistikortteja. Korttien sijoituspaikat ovat pohjaluukun alla. Sony pitää irrottaa jalustasta akun tai muistikortin vaihdon ajaksi, koska sen jalustakierre on aivan luukun saranan kohdalla.

Kummallekin kameralle on oman tehtaansa nettisivulta ladattavissa etäyhteysohjelmat, joiden avulla kameroita voi säätää älylaitteelta. Samalla voi myös siirtää kuvat ja videot edelleen lähetettäviksi. Langattoman wifi-yhteyden lisäksi voi kamerat kytkeä ulkomaailmaan USB- ja micro-HDMI -liitännällä.

Objektiivit

Kittiobjektiiviksi on Lumix G Vario 12–32 f/3,5–5,6 ASPH Mega O.I.S. sekä laadukas että edullinen hankinta. Lisäksi se on pienikokoinen, kuljetusasennossa vain 24 mm pituinen, ja painoa on vaatimattomat 70 grammaa. Objektiivissa on 8 elementtiä 7 ryhmässä. Kolme elementeistä on asfäärisiä ja yksi on ED-lasia. Suodinkierteen halkaisija on 37 mm. Objektiivin mukana ei toimiteta vastavalonsuojaa. Himmenninrengasta ei ole, eikä myöskään tarkennusrengasta.

Objektiivin kinovastaavuus on 24–64 mm.

Paras resoluutio saatiin mittauksissa 12 mm polttovälillä aukolla f/4, yli 2200 linjaparia / kuvan korkeus. Tulos on kiitettävää tasoa, sillä teoreettinen maksimiresoluutio eli Nyquist-arvo on G100:n 20 MP kennolle 1944 LP/KK. Aukolla f/5,6 saatiin paras nurkkapiirto koko polttovälialueelta. Kamera korjaa haluttaessa geometriset vääristymät, kromaattisen aberraation ja vinjetoinnin, kun raakatiedosto tai JPEG-kuva tallennetaan muistikortille. Videokuvauksessa häiritsi objektiivin suhteellisen heikko valovoima. Kuvaus hämärässä vaati ISO-arvon nostamista, ja kirkkaassa valaistuksessa saatiin pääkohteen taustaksi tarpeettoman terävää kuvaa.

Sonyn Zeiss Vario-Sonnar 9,4–25,7 mm f/1,8–2,8 -objektiivissa on 10 elementtiä 9 ryhmässä, ja asfäärisiä elementtejä on 9. Objektiivin 2,7-kertainen zoomausalue kattaa 84–34 astetta, joka vastaa kinokameran 24–70 mm kuvakulmia. Lähin tarkennusetäisyys on objektiivin etuosasta mitattuna 5 cm laajakulma-asennossa.

Kun kamerasta sammutettaan virta, objektiivi vetäytyy litteäksi, ja sen eteen tulee suojakansi. Vastavalosuojalle ei ole kiinnityspaikkaa, eikä suodinkierrettäkään ole. RX100-tyypin säätörengasta ei tässä objektiivissa myöskään ole.

Paras resoluutio mitattiin laajakulmaisimmalla eli 9,4mm polttovälillä, aukolla f/4, 2059 linjaparia/kuvan korkeus.  Tulos on kiitettävää tasoa, sillä ZV-1:n 20 MP kennon Nyquist-arvo on 1824 LP/KK. Resoluutio pysytteli 1800 linjaparin paremmalla puolella koko zoomausalueella aukoilla f/4–5,6. Myös kontrasti ja nurkkapiirto olivat silloin parhaimmillaan. Objektiivivirheiden korjaamista varten on kamerassa sisäänrakennettuna korjausprofiili. Raakatiedostoista voi korjauksen poistaa tai toteuttaa vain osittain. Jos esim. haluaa säilyttää objektiivin vinjetoinnin, ei kameran zoomausvipua tarvinnut kuin hipaista laajakulmaisimmasta asennostaan, kun objektiivin valovoima jo tippui maksimiarvostaan f/1.8:sta. 32 mm kinovastaavuuden jälkeen valovoima sitten säilyikin f/2,8:n kohdalla. Paremmasta valovoimasta on apua sekä hämärässä kuvaamisessa että terävyysalueen kaventamisessa pääkohteen etäisyydelle.

Kohina-arvot G100

Häiritsevä ISO 12 800–25 600

Kohtuullinen ISO 1 600–6 400

Hyvä ISO 100–800

Kohina-arvot ZV-1

Häiritsevä ISO 6 400–25 600

Kohtuullinen ISO 1 600–3 200

Hyvä ISO 80–800

Mittauksia

Lumix G Vario 12–32 f/3,5–5,6 ASPH Mega O.I.S. -objektiivin resoluutiokäyriä toimituksen TE42-testitaululta, neljän eri polttovälin parhaimmalla aukolla. Punainen linja on mittaus kuvan keskeltä, muut läheltä reunoja.

Zeiss Vario-Sonnar 9,4–25,7 mm f/1,8–2,8 -objektiivin resoluutiokäyriä toimituksen TE42-testitaululta, neljän eri polttovälin parhaimmalla aukolla. Punainen linja on mittaus kuvan keskeltä, muut läheltä reunoja.

Lumix DC-G100, ISO 100

Lumix DC-G100, ISO 400

Lumix DC-G100, ISO 1600

Lumix DC-G100, ISO 6400

Lumix DC-G100, ISO 25 600

Sony ZV-1, ISO 80

Sony ZV-1, ISO 200

Sony ZV-1, ISO 800

Sony ZV-1, ISO 3200

Sony ZV-1, ISO 12 800