Vuosi 2023 on jo hyvässä alussa. Tämän vuoden kuvaukset ovat kuitenkin olleet vielä talviuni vaiheessa. Korkeasaaren karhutkin heräsivät jo talvi uniltaan, jospa minäkin aktivoituisin kevät auringon lisääntyessä.

Omalla kohdallani uusien kuvien ottaminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei kuvia olisi syntynyt. Päinvastoin.

Olen rakennellut useampaa sarjaa toukokuun näyttelyäni varten. Nyt sain apua yli 70-vuoden takaisista luonnospiirroksista. Ne on tehty olympia vuonna 1952. Moneen kertaan taitellut ja rypistyneet paperit olivat haaste. Nuo luonnokset ovat isäni tekemiä ja osasta niistä on tehty koristeveistoksia

Nyt ne saavat uuden kierrätetyn elämän.  Ne toivat mieleen myös monia lapsuusaikaisia muistoja. Nyt isän muistoa ja työtä kunnioittaen, ne pääsevät uudelleen esille hieman eri muodossa. Odotan itsekin millaista palautetta ne tuovat. Kerron niiden syntyprosessista myöhemmin lisää.

Olen myös tehnyt urakalla kuvakirjaston muokkausta. Nyt keltaisten kansioiden määrä on kasvanut. Tavoitteena on, että mahdollisuuteni juuri sen oikean palasen löytämiseen tekeillä olevaan kuvaan olisi nopeampaa. Aiemmin kansiot olivat yleisluonteisimpia sisällöltään. Esimerkiksi tekstuurit on nyt jaoteltu useampaan kansioon; taustat, paperit, tekstuurit. Samoin koristeet ja somiste-osaset (embellishments) on nyt luokiteltu tarkemmin; pisteet, raapustukset, tekstit. Kukat ja puut saivat myös uusia kansioita; lehdet, pensaat sekä juuret.

Paljon on vielä sekalaisten kansiossa. Usein onkin vaikea päättää, miten jokin luokitellaan, niin että ensi viikollakin muistaisin oman logiikkani.

Koska teen nykyään pelkästään digigrafiikkaa ja rakennettua kuvaa on kuvakirjaston tärkeys ensiarvoista.Voi olla vieläkin vaikeampaa pitää laajaa arkistoa luontokuvista ajan tasalla, niin, että sieltä löytyy juuri se, jota haluat käyttää. Monet merkkaavat kuvia paremmuuden mukaan tähdillä, mutta ajan myötä niitä viidentähden kuviakin voi löytyä paljon.

Vihdoin tänä vuonna on luvassa useampikin matkakohde, joissa en ole aiemmin käynyt. Odotan niitä kovasti ja uskon saavani taas uutta materiaalia. Yksityiskohtia, esineitä, kauniita pilvitaivaita, lentäviä lintuja, polkuja, niiden kuvia ei tunnu olevan koskaan liikaa.  Vanhat rakennukset ovat myös aina mielenkiintoisia. Uskonkin, että ensi syksynä on taas paljon uutta materiaalia. Kaikki uusi innostaa ja saa mielikuvituksen työskentelemään täydellä teholla.