Kirjoittajalta Jaana Onatsu

Mennyttä valoa – Peilivalokuvia

”Antakaa valokuvata itsenne hyvässä seurassa”. Peilikuvaustekniikan keksi valokuvaaja James B. Shaw Atlantic Cityssä Yhdysvalloissa 1890-luvun alussa. Amerikkalainen valokuvausalan lehti kritisoi v.1895 tekniikkaa, koska piti sen ideaa hissien peileistä lähteneenä. Peilivalokuvaamojen…

Lisää

Mennyttä valoa – Kansa talkoissa

”Nouse itse ja nosta naapurisi riuskaan talkoorynnäkköön”. Jatkosodan aikana, syyskesällä 1942, asutuskeskusten polttopuutilanne oli huolestuttava. Maassa oli työvoimapula, sillä lähes joka kolmas parhaassa työiässä oleva mies oli puolustamassa maata. Polttopuuvajauksen…

Lisää

Mennyttä valoa – Kissa perheenjäsenenä

Kissan elämää maalaistorpista säätyläiskoteihin. Kissa kesytettiin kotieläimeksi Lähi-Idässä maanviljelyksen keksimisen jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Kissa oli hyödyllinen eläin, sillä se piti jyrsijät poissa viljavarastoista. Suomeen kissa saapui ilmeisesti vasta…

Lisää

Mennyttä valoa – Mansien mailla

Kielentutkija Artturi Kannisto Siperiassa 1901–1906. Suomalais-ugrilainen Seura lähetti ennen ensimmäistä maailmansotaa kymmeniä tutkijoita suomensukuisten kansojen pariin. Mansien (vogulien) mailla ei ollut sitten August Ahlqvistin (kolme tutkimusmatkaa 1858, 1877, 1880) käynyt…

Lisää

Kuvakokoelmat lähetysmailta

Museoviraston Kuvakokoelmat sai 2015 lahjoituksena Suomen Lähetysseuran kuvakokoelman, jossa on noin 160 000 filmikauden kuvaa. Kuvakokoelman keskeistä aineistoa ovat Ambomaalta Namibiasta 1870-luvulta 1960-luvulle ja Kiinasta vuosina 1901–1953 otetut kuvat. Suomen Lähetysseura…

Lisää

Kyläkuvaajan matkassa

On syyskesän lämmin päivä 1900-luvun alkupuolella Tietävälän kylässä. Lapset istuvat portailla keskittyneinä nauriiden kuorimiseen ja syömiseen. Vain yksi pikkutyttö katsoo rohkeasti kameraan. Kuvan lapsista on ottanut Liina Cantell. Hän vietti…

Lisää

Pyyntikunta kevätjäillä

Jorma Jussilainen dokumentoi hylkeenpyyntiä Suomenlahdella. Sakari Pälsi kirjoitti vuonna 1924 kirjassaan Suomenlahden jäiltä: ”Ajattelin vielä jäätä, tuulta ja mertakin ja sitä hävittävää voimaa, jonka ne yhteisvoimin saavat aikaan. Muistin kertomuksia…

Lisää

Elämää kansatieteilijän silmin

Eino Nikkilä kuvasi maaseutua 1920–1940-luvulla. Yläsatakuntalaiseen Nikkilän taloon Pirkkalassa syntyi vuonna 1904 poika, Eino. Hän sai 17-vuotiaana 9 x 12 Zeca -paljekameran, jolla aloitti valokuvauksen. Hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1925…

Lisää

Rajankävijän kuvia

Uuno Peltoniemi kuvasi rajan elämää 1930- ja 1940-luvulla. Kun Suomi oli itsenäistynyt, valtiovalta, yksityiset kansalaiset ja yhdistykset ryhtyivät kiinnittämään huomiota rajaseutuihin. Vuonna 1924 aloitettiin myös Suomen Sotilaskotiliiton rajaseututyö. Liitto palkkasi…

Lisää

Hiljainen haltioituminen Raja-Karjalassa

Kansanmusiikin tutkija A. O. Väisänen kuvasi Raja-Karjalassa. Armas Otto Väisänen (1890–1969) teki 27-vuotiaana, kesällä 1917 tutkimusmatkan Raja-Karjalaan. Hän keräsi sieltä runoutta, sävelmiä ja itkuvirsiä. ”Meillä on ehkä monellakin elämyksiä kansanlaulajain…

Lisää

Ahti Rytkönen ja savupirttien kansa

Ahti Rytkösen vahvatunnelmaiset kuvat täydensivät sanastonkeruuta. Taiteilija Eero Järnefelt on tunnetussa Kaski-öljyvärimaalauksessaan vuodelta 1893 kuvannut hehkuvin värein kaskenpolttoa itäsuomalaisessa vaaramaisemassa. Opettaja Ahti Rytkönen on 35 vuotta myöhemmin dokumentoinut samaa aihetta…

Lisää