J. A. Friisin matkakuvia Pohjois-Suomesta 1867

Jens Andreas Friis (1821-1896) syntyi pappisperheeseen Sogndalissa Etelä-Norjassa. Hän kiinnostui saamen kielestä Kristianian yliopistossa, jossa saamelainen lähetyssaarnaaja Niels Vibe Stockfleth luennoi 1840-luvulla saamen ja kveenin kielistä. Friis valmistui teologian kandidaatiksi 1844 ja toimi saamen ja suomen kielten yliopistotutkijana. 1849 hän matkusti stipendiaattina Kajaaniin opiskelemaan Elias Lönnrotin johdolla. Hänestä tuli kveenin ja saamen kielten ensimmäinen professori Kristianian yliopistoon 1866.

Kesällä 1867 Friis teki tutkimusmatkan Ruijaan, Kuolan Lappiin, Vienan Karjalaan ja koilliselle Pohjanmaalle. Tutkimusmatkalla Friisillä oli mukanaan serkkunsa, professori Ludvig Kristian Daa. Osan matkaa seurueeseen kuului myös saamelainen Lars J. Hætta.

Matkan tarkoituksena oli ”tulla tuntemaan oloja siinä mahtavassa valtakunnassa, johon Norja rajoittuu koillisessa ja jonka väestön kanssa maamme pohjoisimman osan asujaimet ovat alinomaisessa ja laajassa kauppasuhteessa”. Ruijan suomalaisiin Friis oli tutustunut jo kahdella aikaisemmalla retkellään. Ruijassa asui pysyvästi suomalaisia. Sinne muutti myös keväisin muutamaksi kuukaudeksi paljon suomalaisia esimerkiksi Kuusamosta, Haapajärveltä ja Kalajoelta osallistuakseen merikalastukseen. Pohjoinen näyttäytyi Friisille satumaana.

Kierreltyään ensin Ruijassa ja Kuolan Lapissa, Friis lähti elokuussa 1867 Vienan Karjalan Oulangansuun kylästä kohti Kuusamoa. Hän ylitti metsittyneen rajalinjan ja totesi, että eroavuus Suomen ja Itä-Karjalan välillä oli suurempi kuin Suomen ja Skandinavian. Friisin mukaan tähän oli syynä se, että karjalaiset noudattivat ikivanhoja tapoja. Maanomistusolot, kulkuneuvojen takapajuisuus ja koulujen puute olivat edistyksen esteinä. Ortodoksinen kirkko kielsi lihan syönnin pitkinä aikoina vuodesta. Friis katsoi, että tämä selitti asukkaiden heikon fyysisen kunnon.

Kuusamosta Friis jatkoi matkaa kohti Oulua. Syyskuun alun ankara halla laski matkalaisten ja paikallisten asukkaiden mielialaa, sillä jo edellisinä seitsemänä vuonna oli syöty pettua. Oulusta Friis matkusti Helsinkiin ja jäi sinne talveksi muun muassa perehtyäkseen Itä-Karjalaa ja Kuolan Lappia koskevaan venäläiseen kirjallisuuteen.

Friis ei ollut vain tiedemies, vaan hän oli myös innokas vaeltaja, metsästäjä ja kalastaja. Hän kaatoi luodikollaan peuroja tuntureilla. Näkyypä yhdessä valokuvassa hänen kalastusvälineensäkin teltan vieressä. Hänellä oli hieno englantilainen vapa. Englantilaisia ja varsinkin skotlantilaisia lordeja kävi jo 1851-57 kalastamassa lohia Tenolla ja Alttionjoella.

Friisin matkakuvat ovat albumissa, jonka on omistanut suomalainen Henrik Adolf Mechelin. Mechelin oli Venäjän pääkonsuli Norjassa 1850-1869. Friis on todennäköisesti antanut albumin Mechelinille Ruijassa 1868 tämän ollessa selvittämässä kalastusselkkausta.

JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO JOKA

Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15

joka@museovirasto.fi

Puhelin 02 95 33 6127

https://joka.kuvakokoelmat.fi

MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMAT

Sturenkadun asiakaspalvelupiste suljettu muuton vuoksi

Tiedustelut arkisin

kuvakokoelmat@museovirasto.fi

Puhelin 02 95 33 6100

www.kuvakokoelmat.fi