Iisalmen Kameraseura panostaa koulutukseen.

Iisalmen Kameraseurassa on sata jäsentä. Viitisen vuotta sitten seurassa alettiin perehtyä syanotypiaan ja muihin vanhoihin valokuvausmenetelmiin. Siitä pyrähtivät käyntiin peruskurssit sekä Lightroom- että Photoshop-koulutukset.

– Nyt Digikamera tutuksi -kursseja on kaksi–kolme vuodessa. Näiden myötä uusia jäseniä on liittynyt seuraan 20–30 joka vuosi, kertoo seuran kouluttaja ja nettisivujen kehittäjä, mainosalan konkari Pentti Koppinen.

Puheenjohtaja Jussi Rönkkö listaa, että seura panostaa koulutukseen, näyttelyihin, kilpailuihin ja retkiin:

– Satsaamme myös visuaaliseen osaamiseen, mikä on jäänyt aika vähälle.

– Tarjoamme koulutuksessa perusteet. Jokainen etsii sitten omat tapansa kehittyä, Rönkkö sanoo.

Iisalmen Kameraseura osallistuu tänä vuonna Suomi 100 -teemaan järjestämällä syksyllä kansallisen valokuvakilpailun. Sen teemana on Suomalaisen luonnon ääni, ja kilpailu järjestetään yhdessä iisalmelaisen kaiutinvalmistaja Genelecin kanssa.

Iisalmen kuvauksen harrastajat kuvaavat Lieksan Kolilla tykkymaisemia, Utajärvellä maakotkia, Suomussalmen Martinselkosella tai Kuhmon Viiksimossa karhuja ja susia. Viime kesänä kuvaajat kävivät koluamassa Saana-tunturin kupeita Kilpisjärvellä.

Iisalmen Kameraseura on tunnettu luontokuvaajista, mutta se on paljon muutakin.

Vuonna 2011 jäsenet yhdistivät kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861–­1921) tekstejä ja omia kuviaan näyttelyksi ja myöhemmin kirjaksi. Projekti oli osa Ahon 150-vuotisjuhlavuotta. Aho syntyi Lapinlahdella ja vietti myöhemmin paljon aikaansa Iisalmen pappilassa. Isä oli kirkkoherra.

Seuran historian suurin ponnistus oli 60-vuotisjuhlakirja, Valon kosketus (2013), jota kaupunki sponsoroi ja osti myös liikelahjoiksi. Paikallinen kirjailija Teppo Kulmala kirjoitti tekstit nyky-Iisalmesta otettujen kuvien innoittamana.

Iisalmen terveyskeskuksessa avataan juuri vaihtuvien kuvien näyttely. Suomessa on pohdittu laajemminkin taiteen hankkimista hoitolaitoksiin: taide edistää paranemista.

Seuran aktiivijäsen, Ilkka Niskanen, MFIAP, SKsLE, kertoo, millainen kuva on hänen mielestään hyvä kuva:

– Se erottuu massasta. Kuvaajalle se voi olla kaupallisesti hyvä, toiselle siksi, että se julkaistiin lehdessä, kolmannelle siksi, että se sai Facebookissa yli tuhat tykkäystä. Katsoja voi kaivata kuvalta elämystä, oivallusta, tunnetta tai dokumentaarista tilanteen kerrontaa. Yhteistä näille on yleensä se, että kuvaaja on ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenseura

Iisalmen Kameraseura | Iisalmi | Perustamisvuosi: 1952 | Jäsenmäärä: 100