Johanna Vaurio-Teräväiselle valokuvaus on sielunmaisema. Luonto ja eläimet saavat hengityksenkin rauhoittumaan. Kuvaustilanteissa mukana ovat rentous ja avoimuus. Eläimen kanssa täytyy olla läsnä.
Nurmijärveläisen vanhan talon pihapiiri henkii rauhaa. Luonto elää ympärillä.
Laitumella islanninhevoset ja pikkuruiset shetlanniponit nyhtävät syksyisen laitumen ruohonkorsia. Oravat säksättävät puissa. Kissa kiehnää jaloissa.
Olemme astuneet Johanna Vaurio-Teräväisen maailmaan.
– Kotona meillä kuvattiin paljon, ja oman kameran sain varhain. Pimiössäkin yritin väkertää jotain, mutta luonteeni oli silloin hyvin kärsimätön ja valotusmittareilla räplääminen oli tylsää, Johanna muistelee.
Tämä artikkeli on tilaajille
Kirjaudu sisään tai osta käyttöoikeus palveluun. Painetun lehden tilaajana sinulla on lukuoikeus artikkeliin – valitse Kirjaudu.
Kommentointi on suojattu Google reCAPTCHA:lla, jota koskevat Googlen yksityisyyskäytännöt ja käyttöehdot.