Ötökkäkuvausretkelle voi lähteä nyt kesäkuukausina hyvin vaivattomasti. Vaikka hyönteisten määrät ovat selvästi vähenemässä, tapaa niitä kuitenkin maastossa helposti. Tarkkaan katsomalla erilaisia pikkuotuksia mönkii tai lentelee kaikkialla. Kuvaamisen voi vaikka aloittaa läheisen ulkoilualueen pensaikoista tai tienvarren pientareen kukista.

Matalalla kasvilla liikkuvan hyönteisen kuvaaminen vaatii lähestymistä. Tämä tarkoittaa usein hankalia asentoja esimerkiksi polvillaan tai ”rähmällään”. Kuvaajan on otettava tämä seikka huomioon vaatevarustuksessaan. Kameran voi tukea hernepussin tai hatun päälle, sillä kolmijalka on varsin hidas avata. Kuvat hyönteisten omasta perspektiivistä ovat kuitenkin puhuttelevampia kuin seisten otetut.

Hyönteiskuvaus suosii tiettyjä objektiivin ominaisuuksia. On päästävä kohdetta lähelle. Teleobjektiivit, joiden polttoväliä säädetään zoomaamalla toimivat hyvin. Sopiva polttoväli voi olla vaikka 100 – 300 mm. Toinen seikka on lyhin tarkennusetäisyys: laite, jonka lyhin kuvausmatka on kolme metriä ei ole kätevä.

Usein enemmän harrastanut päätyy ostamaan makro-objektiivin, joka on rakennettu lähikuvaukseen. Tällä kuvatessa korostuu syväterävyyden hallinta. Usein on vaikeaa saada perhonen ja kukinto molemmat terävänä esiin. Aukon asetuksella voidaan tähän vaikuttaa (aukon pienentäminen). Jos vielä sattuu tuulemaan, syntyy suurimmasta osasta kuvista epätarkkoja. Tähän on olemassa yksi käytännön kikka. Ota vaikka pyykkipoika mukaan ja nipistä kukkasen varsi kiinni toiseen tukevampaan oksaan.

Toinen käytännön keino on tarkentaa valmiiksi kukintoon ja odottaa kärsivällisesti, milloin perhonen suostuu pysähtymään sille. Kun on vielä katsonut taustan harmoniseksi, edellytykset onnistuneeseen kuvaan paranevat. Jos taustassa on vaikka kohdetta valoisampia pensaan lehtiä tai kuivia korsia, tulee otoksesta helposti sekava.

Hyvät värit ovat myös yksi onnistuneen luontokuvan kriteeri. Myöskin kuvat, joissa on kuvattu jokin tilanne ovat mielenkiintoisia. Tämä voi olla vaikka parittelu tai tarkka kuva paikallaan ilmassa lentävästä sudenkorennosta.

Perhoset eivät lennä juurikaan varjopäivinä. Lentäminen vie perhoselta energiaa. Sitä ne saavat auringon valon lämmöstä; siipien avaaminen aurinkoon on usein juuri tätä tankkausta.

Plussaa kuvaaja saa siitä, että on saanut kuvassa sopivasti esiin ötökän elinympäristöä. Tätä toivovat myöskin alan asiantuntijat, jos pyydät kuvan lajille määritysapua.

Osallistu Vantaan ötökkävuoden 2019 kuvakisaan

Vantaalla vietetään ötökkävuotta ja teemavuoden kunniaksi Vantaan kaupunki järjestää yhdessä Vantaan Fotokerhon kanssa kaikille avoimen ötökkävuoden valokuvauskilpailun.

Kuvakilpailussa on kaksi sarjaa: Instagram-kuva ja digikuva. Voit osallistua molempiin max. kolmella ötökkäaiheisella kuvalla. Instagram-kuvassa on oltava tunniste #ötökkäkuva2019.  Digikuvakisan kuvatiedostot formaatissa .jpg otetaan vastaan Suomen Kameraseurojen kuvaportaalissa. Linkki löytyy kilpailuohjeista.

Kilpailuaika 15.6.–15.8.2019.

Parhaat kuvat palkitaan, osallistuminen on ilmaista! Kilpailukuvista tehdään myöhemmin näyttely.

Kilpailuohjeet osoitteessa: www.vantaa.fi/valokuvauskisa

Ötököiden teemavuoden tavoitteena on nostaa esiin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät selkärangattomat pikkueläimet, ötökät. Lue lisää: www.vantaa.fi/ötökkävuosi