Sonyn GM-sarjan laajakulmazoom on yhdistelmä valovoimaa, laajaa kuva-alaa ja huippuresoluutiota.

Ominaisuuksia

Sony FE 12–24 mm F2.8 GM on valmistajansa laajakulmaisin zoomobjektiivi. Se on samalla markkinoiden valovoimaisin 12–24 mm polttovälit kattava objektiivi. Objektiivin kuvakulma on myös laajin, mitä f/2,8-valovoiman zoomeissa on tarjolla. Se on valmistajansa FE 12–24 mm F4 G -mallia kookkaampi, painavampi ja kalliimpi.

Nyt testattu objektiivi on 137 millin pituinen, ja painaa hiukan alle 850 grammaa. Objektiivissa on 17 elementtiä 14 ryhmässä. Kolme elementeistä on molemmilta pinnoiltaan asfäärisiä. Etulinssi on asfäärisen hionnan lisäksi päällystetty sisäpinnaltaan Nano AR II -pinnoitteella, jonka tarkoituksena on ohjata jyrkästä kulmasta tulevat valonsäteet tehokkaammin objektiivin sisään. Rakenteeseen kuuluu lisäksi yhdeltä pinnaltaan asfäärinen linssi, kolme ED -elementtiä ja kaksi Super-ED -elementtiä, joiden taittokyky on tavallista lasimateriaalia voimakkaampi.

Etulinssin pintaa suojaa fluoriinipäällyste.

Tarkennusmoottoreita on neljä. Ne toimivat pareittain kahdelle eri tarkennusryhmälle ja liikuttelevat kumpaakin itsenäisesti. Objektiivi on roiskevesi- ja pölysuojattu, ja soviterenkaan ympärillä on tiiviste. Lähin tarkennusetäisyys on 28 cm. Kuvaussuhde on 24 mm polttovälillä silloin 0,14x eli 1:7. Himmentimen lehtiä on yhdeksän, ja ne on pyöristetty.

Toimintokatkaisimia on objektiivin kyljessä kaksi:

Vaakakuvia otettaessa, vasemman käden peukalon kohdilla, on tarkennuksen lukituspainike. Sille voi valita kameran menuvalikosta muitakin tehtäviä, kameramallista riippuen.

Ohjelmoitavan painikkeen alapuolella on automaattitarkennuksen päällä/pois -katkaisin.

Objektiivissa on yhdysrakenteinen vastavalonsuoja. Suodinkierrettä ei ole, mutta objektiivin takaosassa on suodinpidike kalvosta leikattaville suodattimille.

Objektiivin suositushinta on 3400 euroa.

Havaintoja

Objektiivi on valovoimaisuutensa ja rakenteensa takia melkoinen murikka. Saman valmistajan FE 12–24 mm F4 G -malli on kaksi senttiä lyhyempi ja miltei 300 grammaa kevyempi. Yhdessä rungon kanssa on kuvausote kuitenkin tasapainoinen, ja sormet osuvat helposti kaikkiin säätimiin ilman hapuilua.

Objektiivissa on reilusti sentin levyinen tarkennusrengas, jota se tottelee vain silloin kun automaattitarkennus on kytketty pois päältä. Rengas toimii lineaarisesti, ja koko tarkennusalue on hallittavissa alle 120 asteen kierrolla. Se on kytketty objektiiviin sähköisesti, joten etäisyysasteikko näkyy ainoastaan etsinkuvassa, ja silloinkin vain kun käsitarkennus on käytössä.

Lähin tarkennusetäisyys on 28 senttiä. Se on mitattu kennon pinnasta eteenpäin, joten matka vastavalosuojan etureunasta kohteeseen jää alle 13 senttiin. Kuva-alan leveydet ovat silloin 24 mm polttovälillä n. 245 mm ja 12 mm polttovälillä n. 440 mm. Pisimmän polttovälin tuottama kuvasuhde on 1:7 eli kaukana makrokuvauksesta.

Tarkennusmoottoreita on neljä, ja ne liikuttelevat kahta eri linssiryhmää ilman mekaanisia välityksiä. Niiden liike on riittävän nopeata sarjakuvaukseen, muttei liian töksähtelevää videokuvauksessa. Laajakulmaobjektiiveille on valttina tarkennusjärjestelmän nopeuden lisäksi myös sen tarkkuus. Jo sadasosamillin virhe linssielementin kohdistamisessa aiheuttaisi näkyvän virheen tarkennukseen.

Tarkennuksen lukituspainikkeita on vain yksi, kun muissa GM-sarjan objektiiveissa niitä on sitä enemmän mitä pidemmästä polttovälistä on kysymys. Painikkeen voi ohjelmoida samoihin tehtäviin kuin minkä tahansa kameran rungossa olevan ohjelmoitavan painikkeen. Testissä käytetyn a7R III -rungon menuvalikosta löytyi kuutisenkymmentä erilaista ohjelmointivaihtoehtoa, joukossa myös muutama oikeasti käyttökelpoinen, kuten etsinkuvan ruudutus, ISO-arvon säätö tai videokuvauspainike.

Zoomausrenkaaseen on merkitty 6 polttoväliä. Lyhyimmässä päässä ne on jaettu 2 mm:n välein ja 18–24 mm alueella 3 mm välein. Renkaan liikerata on alle 40 astetta, joten koko kuvakulmaskaala on hallittavissa yhdellä kädenliikkeellä.

Objektiivissa ei ole kuvanvakaajaa. Näin laajakulmaiselta objektiivilta sitä ei välttämättä edes odota; onhan rungon kuvanvakaaja kuitenkin käytettävissä. Tärinän vaimentamiseen se periaatteessa riittäisikin, mutta huojunta on hankalampi korjattava ja näkyy erityisesti videokuvassa häiritsevänä. Kyseisen objektiivin piirtämän kuvan mittakaava kun on eri kohdissa kuva-alaa erilainen. Apuna voi menestyksellä käyttää videokuvausta varten kehitettyä vakainkahvaa eli gimbalia. Niiden enimmäiskuorma – kameran ja objektiivin yhteispaino – on tyypillisesti kahden kilon tienoilla, joten kasvun varaakin vielä jää.

Objektiivin zoomausalue on polttovälejä lukien vain kaksinkertainen, mutta kuvakulmiksi muunnettuna on säätövara vähintäänkin riittävä. Esim. zoomaus 14 millistä 12 milliin vaikuttaa numeroina vähäiseltä, mutta kuvakulmina on polttovälien ero sama kuin 114 vs. 122 astetta.

Koska etulinssi on voimakkaan kupera ja vielä liikkuu edestakaisin zoomauksen aikana, sen ympärille ei ole voitu tehdä suodinkierrettä. Ratkaisuna tähän on objektiivin takaosassa suodinpidike, johon voi itse leikata oikeankokoisen ja -muotoisen suodattimen, kun käyttää objektiiviostoksen mukana toimitettavaa sabluunaa eli kaaviota. Suodatinkalvon pitää olla optisesti virheetöntä, ja nimenomaan valokuvauskäyttöön, eikä valaisimen eteen tarkoitettua. Lievät värinkorjaussuotimet ovat käytännössä turhia, koska kameran automaattinen valkotasapaino joka tapauksessa kattaa laajan alueen värilämpötiloja. Polarisaatiosuodattimen taas pitäisi olla kierrettävä, joten se olisi jo lähtökohtaisesti väärässä asennossa, ja superlaajakulman kanssa sen vaikutus olisi suorastaan häiritsevä. Kiinnityspaikka sopiikin parhaiten harmaasuotimelle, ja ainakin videokuvauksessa tälle on aidosti tilausta.

Suorituskyky

Objektiivin suoritusarvot ylittivät testauksessa käytetyn Sony a7R III -kameran kennon resoluution koko himmenninskaalalla f/2,8-11 – ja käytännössä kaikilla mittaukseen valituilla polttoväleillä. Paras resoluutio saatiin 21 mm polttovälillä aukolla f/4. Tulos oli silloin 3560 linjaparia / kuvan korkeus. Vertailun vuoksi, a7R III -kameran 42 MP kennon teoreettisesti paras resoluutio eli Nyquist-arvo on 2652 LP/KK. Tulosta voi siis pitää kiitettävänä. Objektiivi lunastaa valmistajan väitteen, että GM-sarjan objektiivit on suunniteltu 50 MP kennon resoluutiolle.

Image Engineering -testiohjelman graafisista käyristä pystyi päättelemään, että kuvan keskikohdan ja nurkkien välinen optimitoisto saavutettiin tyypillisesti aukolla f/5,6. Kontrasti oli erinomainen jo täydellä aukolla.

Objektiivi toisti kameran kennoa parempaa resoluutiota aina aukkoon f/11 asti, ja vasta aukolla f/16 alkoi diffraktio heikentää kuvan terävyyttä.

Geometriset virheet, eli selkeä tyynyvääristymä ja jousenkaari-efekti, on parasta korjata suoraan kamerassa mikäli kuvaa esim. arkkitehtuuria. Objektiivin oma korjausprofiili on silloin tehokkaimmillaan, ja se korjaa haluttaessa myös vinjetoinnin. Lisäksi, kameran tekemänä tuo korjaus näkyy suoraan etsinkuvassa, jolloin parin asteen suuruinen kuvakulman kapeneminen ei pääse yllättämään. Kromaattinen aberraatio oli niin lievää, että on makuasia korjaako sitä ollenkaan.

Näillä ominaisuuksilla varustettuna objektiivi sopii arkkitehtuuri- ja maisemakuvauksen lisäksi myös tähtitaivaan kuvaamiseen.

Mittauksia

Resoluutiokäyriä toimituksen TE42 -testitaululta. Punainen mittauskäyrä on kontrasti/resoluutio kuvan keskeltä ja muunväriset läheltä nurkkia. Valotukset himmenninaukoilla, jotka osoittautuivat keskialueen resoluution lisäksi optimaalisiksi myös kontrastintoiston ja nurkkapiirron suhteen.