Ei tippa tapa: kuvausta tipan läpi

Kirjoittanut 1.2.2019

Olen pitänyt useitakin ”tippapäiviä”. Näin uuden vuoden ollessa vielä suhteellisen tuore, on aika miettiä uusia ideoita ja projekteja. Tiedän, että monet teistä ovat aloittaneet uusia kursseja. Elämme nyt muutoksen aikoja ja jokainen voi helposti opetella itsekin uusia tekniikoita. Verkko on täynnä ”juutuubeja”. Niiden taso tosin vaihtelee kelvottomista hyviin, joten kannattaa valikoida tarkasti.

Henkilökohtaisesti pidän kovasti online-verkkokursseista. Niiden hyvä puoli on mahdollisuus tehdä tehtäviä ja katsella opetusvideoita omaan tahtiin. Ne ovat myös sosiaalisia, mutta eri lailla kuin samassa tilassa oppimisen kurssit. Palautetta saa ja voi antaa. Opettajan palaute on usein vielä kirjallista ja syventävää, rakentavaa palautetta, josta olen itse oppinut paljon.

Käteen jää myös nippu luentomateriaalia. Joka viikko aukeaa uusi materiaalipaketti. Vähän kun joulua odottelisi. Lopuksi saa vielä komean sertifikaatin muistoksi käydystä kurssista. Tämä tapa sopii itselleni, koska olen enemmän itsekseen viihtyvää sorttia.

Myös alan lehdissä ja kirjoissa on paljon opetusta, mutta lehtien jutuissa aiheen käsittely tahtoo jäädä aika pinnalliseksi raapaisuksi.

Tällaisesta tippa-aiheesta taas ei saa kokonaista kirjaa aikaiseksi millään.

Glyserolipisaran läpi voi kuvata mitä ihmeellisimpiä maisemia ja näkymiä. Voit avata uuden minimaailman silmiesi eteen.

Käytä 85 % glyserolia. Sitä saa apteekeista 100 ml:n pullossa. Glyserolitippa pysyy hyvin paikallaan esim. parsinneulan tai sukkapuikon päässä. Sen voi asetella melkein mihin vaan.

Tipan asettelu sujuu parhaiten lääkeruiskua käyttäen. Niitä saa apteekeista.

Materiaalit ovat kaikkien ulottuvilla. Makro-objektiivi on suotava, mutta ei välttämätön. Jos sinulla on loittorenkaat, käytä myös niitä. Pisara on kuitenkin niin pieni, että kohteen tuominen riittävän lähelle, ilman makro-objektiivia on vaikeaa. Kuva-alaa joutuu ehkä rajaamaan aika lailla.

Jos kuvaat hyvälaatuisella objektiivilla, valaistuksesi on kunnossa ja olet tarkka tärinänpoiston suhteen, kestää kuva hyvin rajausta. Saat vielä helposti A4-kokoisen kuva, jossa tippasi esiintyy päätähtenä, riittävän suuressa roolissa.

Tulppaanikuvioinen sifonkihuivi lasilevyn alla.
Tippa lehden kärjessä. Kuva on käännetty vaakatasosta pystykuvaksi. Lopputulos on pitkäkaulainen lintukuva.

Omat kokeiluni on tehty seuraavasti: Kamera kiinni jalustaan ja osoittamaan suoraan lattiaan. Kirkas, hyvälaatuinen puhdas lasilevy neljän, rautakaupasta ostetun 20 cm:n korkean metallisen pöydänjalan päälle. Kuvaan tallentuva pisaran läpi kuvattava esine laitetaan lasilevyn alle. Tähän tarkoitukseen olen itse käyttänyt esim. lautasliinaa, jossa on kauniita kuvioita, ja sifonkihuivia, jossa on tulppaaniaihe.

Toinen tapa on kuvata tipan läpi. Tämä vaatii vähän enemmän harjoittelua.

Kiinnitän paksun parsinneulan pidikevarteen ja asettelen pisarat sen päälle tai annan osan valahtaa neulan alapuolelle. Tässä tapauksessa pisaran läpi näkyvä esine voi olla vaikka kukka tai omena. Kuvattavalle kohteelle etsitään oikea paikka tipan takaa. Se voi olla aika kaukanakin tipasta.

Kuva, jossa näkyy rintamamiestalo mustaviinimarjapensaan lehden päällä olevan vesipisaran läpi kuvattuna, oli niin sanottu onnenkantamoinen. Huomasin talon vasta, kun katsoin raw-kuvat näytöllä. Koska kuva on otettu 14–200 mm:n objektiivilla, olen joutunut rajaamaan sitä todella paljon, ennen kuin sain talosta riittävän näyttävän.

Oli kyllä kiva yllätys, kun löysin tämän. Tämä on siis ihan luomukuva. Myös korren varrelle tai kukan terälehdelle kertynyt sadevesi voi toimia samalla tavalla kuin glyserolitippa.

Ulkona otettu kuva. Marjapensaan lehdellä olleen sadevesipisaran läpi näkyy kokonainen talo.

Huomasin itse, että tunti pari ei riittänyt ollenkaan tähän hommaan. Kun sain kaiken järjesteltyä ja ensimmäiset kuvat otettua, alkoi mieleen tulvia ideoita vaikka kuinka. Varaa siis riittävästi aikaa tälle hauskalle kokeilulle. Kannattaa myös katsoa muutama opetusvideo Youtubesta, niin pääsee vähemmällä kokeilulla eteenpäin. Kyllä tippamenetelmälläkin voi tehdä taidekuvia tai kilpailukuvia.